Kuvia ja tarinoita matkoilta ja tapahtumista

Yhdistyksen pikkujoulut pidettiin 14.12.2024 Käskynkässä ja siellä oli jälleen rusaslukuinen, jopa enätyksellinen yleisö (150 henkilöä). Puheenjohtaja Juhani Mikkonen avasi tilaisuuden ja seremoniamestarina toimi tuttuun tapaan Marja-Leena Miettinen.

Ohjelmatiimi, kuoro sekä yksittäiset henkilöt olivat suunnitelleet ja ja toteuttivat viihdyttävää ohjelmaa juhlaväelle. Aluksi koko kuoro esitti tuttuja joululauluja Venla Lyytikäisen johdolla ja sen jälkeen kuoro esiintyi pienemmällä kokoonpanolla, jossa lauloi Kuopion Eläkkeensaajien laulajat, sekä duo Anneli Linnaranta ja Seija Planman. Laulujen jälkeen oli sketsin aika, jossa Anneli Tuomikoski, Leena Jauhiainen ja Martta Pitkänen hauskuuttivat yleisöä mukavilla tarinoilla.

Seuraavaksi olikin jouluaterian aika, jonka Käskynkän väki oli laittanut tarjolle noutopöytään.. Siinä oli herkkua monenlaista ja jokaiselle jotakin.

Ruokailun jälkeen lähdettiin tanssikapakkaan seuraamaan Kalle Tappisen (Esko Hanttu) edesottamuksia, jossa hyväuskoinen Tappinen joutui nuoren Tamaran (Terttu Kähkönen) pauloihin ja menetti yön aikana kaiken omaisuutensa. Aamulla oli pää kipeä ja omatunto kolkutti, kun mieleen tuli oma Saara ja 12 tenavaa. Esityksessä oli mukana myös Irma Pursiainen (tarjoilija) Merja Mala ja Seppo Laatikainen (tanssijat).

Seppo Kuronen esitti yksinlaulua, Unto Eskelisellä oli vitsejä, Olavi Saarelainen tarinoi ja Irma Pursiainen kertoi pyhän perheen Beetlehemin matkasta.

Puheenjohtaja Juhani Mikkonen luovutti lahjan Pertti Kuivalaiselle ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.

Lopuksi juotiin torttukahvit, pidettiin arpajaiset ja jaettiin lahjat.

Isäinpäivät pidettiin Alava-talossa 13.11.2024 salin ollessa melkein täynnä. Puheenjohtaja Juhani Mikkonen lausui alkusanat ja Marja-Leena Miettinen toimi tilaisuuden juontajana. Mielenkiintoisen puheen savolaisittain piti myös pastori Heikki Hyvärinen. Isiä ja vähän äitejäkin viihdytti meidän oma sekakuoro, sekä Anneli Linnaranta(laulu) Seppo Kuronen (laulu)ja Pertti Kuivalainen (laulu). Kuivalainen ja Kuren esittivät myös yhteiskauluna erittäin hienon Timo Sylvänteen tekemän valssin Kuopioon, Kuopioon....Säestäjänä ja myös taustamusiikin esittäjänä kosketinsoittimella toimi kaikissa lauluissa Timo Sylvänne. Irma Pursiainen kevensi tunnelmaa sketseillä "lasten suusta"

Tanhuvaara tarjosi hyvät puitteet tutustua liikunnan saloihin ja rentoutumiseen monessa eri muodossa kolme päivää kestävällä lomalla. Päivien aikana oli ohjattua jumppaa salissa ja vededessä, sekä kuntosalilla. Saimme opetusta myös moniin meille vähemmän tuttuihin lajeihin, kuten sisäcurlinkiin ja bocciaan, joissa kilpailimme myös toisiamme vastaan. Aivan uutta meille kaikille oli myös ruotsalaiset taputustanssit (Neuer Klapptanz) joita tansiittin parin kanssa vastakkain isossa piirissä. Opeteltiin ensin kuviot ja sitten mentiin musiikin tahtiin. Salissa tutustuttiin myös Fascia Method-menetelmään, joka pitää sisällään kehon liikkuvuus- ja liikeharjoittelua. Siinä voidaan käyttää apuna myös faskiapalloa kipukohtien paineluun ja tärkeää on myös tehdä liikkeet hitaasti ja hengittäen oikein. Pieni osa liikunnasta suoritettiin myös ulkona, jossa lajina oli suunnistus lähimaaston rasteja etsien. Saimme halutessamme myös InBody-testauksen.

Ohjelmaan kuului myös talon järjestämä ohjelmallinen illanvietto: pantomiimia, musavisaa ja lopuksi karaoketanssit. Oli meillä myös mukava yhteinen rantasaunailta, jonne saimme aivan itse keksiä ohjelmaa.

Tanhuvaaraarassa oli kaikin puolin hieno ja monipuolinen ohjelma ja ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi.

Rajaton rakkaus on taivaallinen, edesmenneiden suomalaisartistien musiikilla rytmitetty musiikkikomedia. Kuolinsyyntutkija Anna Harju aloittaa työpäivänsä tavanomaisilla rutiinitöillä. Päivä saa uuden käänteen, kun rajan tuolta puolen hänen elämäänsä saapuu yllättävä parivaljakko: ylioptimistinen Olavi Virta ja vastarannan kiiski Topi Sorsakoski. Herrat haluavat Annan selvittävän syyn artistien ennenaikaisiin poismenoihin. Tylsään elämäänsä kyllästynyt Anna ottaa tehtävän vastaan maanittelujen jälkeen. Alkaa satumainen matka kohti tuntematonta. Annan ja Olavin välillä sinkoilevat ihastuksen kipinät sulavat rakkaudeksi, joka on samaan aikaan ehdottoman kiellettyä ja toisaalta täysin oikeutettua. Rakastavaiset tiedostavat, että ennen pitkää heidän tiensä eroavat. Uskaltavatko he uskoa ihmeeseen? Rajaton rakkaus kuljettaa katsojan musiikin voimalla unohtumattomalle matkalle elämän ja kuoleman välimaastoon. Musiikkikomedia tarjoaa ripauksen mystiikkaa ja paljon naurua, mutta myös koskettavia hetkiä ja syviä tunteita. Lavalla loistavat tangokuningas Petri Hervanto Olavi Virtana ja taitava näyttelijäkaartimme, jotka esittävät loistavan livebändimme kanssa edesmenneiden suomalaisartistien rakastettuja hittejä. Rooleissa Petri Hervanto (vier.), Pekka Johansson, Jukka-Pekka Löhönen, Pietari Pentikäinen, Saara Saastamoinen, Ville-Veikko Valtanen, Juha Vuorinen sekä Jussi Immonen, Miia Immone

Ma 19.8

Oli vielä vähän unihiekkaa silmissä, kun matka kohti etelää alkoi aikaisin aamulla, mutta odotukset tulevista päivistä oli korkealla ja kyllähän ne lunastettiin, kun sääkin meitä suosi. Bussimatkat sujui mukavasti Kuopion Tila-Autojen bussilla ja matkanjohtajana ja myös oppaana toimi mallikkaasti aina niin reipas, asiansa osaava ja humoristinenkin Jaana Neuvonen. Helsinki-Tallinna-väli kuljettiin Tallink Megastarilla ja Tallinnasta jatkoimme välittömästi omalla bussilla Rakvereen, jonne oli 1,5 tunnin ajomatka idän suuntaan. Majoituimme Luxus-kylpylähotelli AGVA Hotel & Spahan, joka oli todellinen helmi. Nautimme siellä herkullisen päivällisen ja vielä omatoimisesti tutustuimme mielenkiintoiseen ympäristöön ja ja luultavasti suurin osa vietti iltaa kylpylässä.

Ti 20.8

Aamiainen tässä hotellissa oli todella runsas, herkullinen ja monipuolinen, eikä aamulla ollut selkä kipeä, kun jenkkisäky tarjosi siihen hyvän tuen. Aamiaisen jälkeen lähdimme kaupunkikierrokselle paikallisen oppaan opastuksella tänne Länsi-Virumaan pääkaupunkiin. Saimme kuulla, että Rakvere on kehittyvä urheilutapahtuma kaupunki ja maakuntakeskus sekä alueen kultuurillinen ja koulutuksellinen keskuspaikka. Opas kertoi myös kaupungin historiaa, kuten esim.Rakveren kivilinnasta. Se on rakennettu 1200-luvulla, jossa myös vierailimme. Kiertelimme linnan sisällä oppaan johdolla eri huoneissa ja hän kertoi tarinaa siitä, mitä linnan sällä oli aikoinaan tapahtunut. Kuultiin aikamoisia tarinoita siitä miten rikollisia rangaistiin ns.kidutuskammioissa, joissa oli erilaisia välineitä siihen tarkoitukseen. Nähtiin mm.venytyspenkki, jossa saatettiin rikollista venyttää jopa 10 cm. Pienemmistä rikoksista, kuten tottelemattomuudesta, henkilö kiinnitettiin ivattavaksi häpeäpaaluun. Linnan ohella kaupungin tunnetuin nähtävyys on alkuhärkää esittävä Tarvas-patsas, joka on Baltian suurin eläintä kuvaava patsas. Myös tunnettu virolaissäveltäjä Arvo Pärt vietti lapsuutensa Rakveressa ja hänen kunniakseen on kaupunki pystyttänyt musiikkia kuuntelevan pyöräilijä-poika patsaan kaupungin keskiaukiolle. Rakverestä matka jatkui Pärnuhun, jossa majoituimme Hestia Hotel Strandiin.

Ke 21.8

Aamiaisen jälkeen tehtiin paikallisen oppaan johdolla kiertoajelu, jonka aikana opas kertoi tarinaa Pärnusta ja esitteli sen lukuisat kylpylät, uimarannan ja muut nähtävyydet. Kun kaupunki oli kierretty, lähdimme Torin Siideritalolle, jossa nuori yrittäjäpariskunta otti meidät vastaan ja he kertoivat luomutilastaan ja tuotannostaan siiderin (myös viinin ja liköörin) tuottajina. Tehdas on toiminut vuodesta 2014 ja valmistus luonnonmukaisin menetelmin ja raaka-aineena käytetään itsetuotettuja omenoita. Meille oli järjestetty myös maistijaiset siiderisalongissa. Tämän jälkeen bussi vei meidät ostoksille Kaubamajaan ja haki myöhemmin pois. Ilta sujuikin mukavasti kylpylässä ja jotkut taisi käydä tutustumassa myös paikalliseen karaokebaariin.

To 22.8

Aamiaisen jälkeen oli aika lähteä ajelemaan kohti Tallinnaa, jossa yövyimme sataman tuntumassa olevassa Hestia Hotel Europassa. Tässä vaiheessa jäi jonkin verran aikaa käydä myös shoppailemassa Sadamarketissa ja sieltä suoraan päivälliselle kävelymatkan päässä olevaan Kochi Aidad-ravintolaan. Ruoka oli laadukasta ja hyvää, kuten myös jälkiruoaksi tarjoiltu omenapiirakka. Ruokailun jälkeen olikin aika lähteä viettämään laatuaikaa hotellille. Osalla porukasta oli vielä voimia pistäytyä paikallisessa Suomi-karaokebaarissa luikauttamassa muutama laulu.

Pe 23.8

Lähtöpäivän aamianen hotellissa ja sen jälkeen tavarat kasaan ja kuljetus autoon ja siirtyminen A-terminaaliin, josta Ecerö Linen Finlandialla kohti Helsinkiä. Laivamatka kesti 2h15min ja bussimatkalle lähdimme n.14.30 ja kotona 21.20.

Toinen kesäteatterimatkamme suuntautui Joensuuhun

Utran Uuteen Teatteriin 2.7.2024

Pääsimme aivan mahtavaan *Kunnon Kyytiin* Pielisjoen upeissa maisemissa.

Taksi Mercedes-Bens 190 D vuosimallia 1963 johdatteli meidät Esko Salmisen

äänellä Rauhan tarinaan.

Menneisyyttään koskeviin kysymyksiin vastauksia etsivän Rauhan tarina oli

sekoitus huumoria, nostalgiaa ja svengaavaa musiikkia. Erityisesti rokkibändin

piisi*TöröTörö* oli mieleen painuva esitys( Antti&Antti)

Emme toki jääneet ilman kulinaarista nautintoakaan. Uittotupaan oli meille katettu

herkullinen lounas jonka nautimme ennen esityksen alkua.

Antti Heikkisen ja Ilja Tepon *Kunnon Kyyti -tarina *tuskin jätti ketään kylmäksi.

Teimme kesäretken Jyväskylään 18.6.2024. Suuntasimme ensin Lutakon satamaan, jossa laiva odottikin jo meitä. Lähdimme kahden tunnin risteilylle M/S Rhealla ja laivassa nautimme lounaan noutopöydän maukkaista antimista ja ihastelimme Pohjois-Päijänteen kaunista saaristoa. Pientä sadetta oli laivaan mennessä, mutta sää selkeni, joten maisemista ja tunnelmasta saimme nauttia kauniissa säässä laivan kannella. Kaksituntinen risteily meni nopeasti. Satamassa meitä odottikin oma bussi, jonka taitava kuljettaja, monista mutkista huolimatta kuljetti meidät turvallisesti Muuramen Riihivuoren kesäteatteriin. Teatteri oli rakennettu näköalapaikalle laskettelumäen päälle, hiihtokeskukseen, josta oli todella huikeat näköalat. Teatteriesitys kertoi taiteilija Topi Sorsakosken (Pekka Tammilehto) tarinan, jonka on käsikirjoittanut Antti Tuomas Heikkinen. Näytelmä esittelee huumorintajuisen ja herkän kuvan ajattoman tavallisesta miehestä epätavallisessa ammatissa. Esityksessä annettiin kuva taiteilijasta, tunteiden tulkista, joka samaan aikaan halusi olla vain Pekka Ähtäristä. Topin tarinan rinnalla kulkee tarina Eevasta, jonka kasvua sivusta seuraavasta naisesta rohkeaksi heittäytäjäksi saimme ihailla. Näytelmän Topi, kuten Eevakin, on inhimillinen kuva ihmisestä virheineen ja naarmuineen, mutta myös kuva siitä, että elämästä löytyy aina jotakin, jolle voi nauraa ja pitääkin. Saimme kuulla myös suuren kattauksen Topin musiikilleseta tuotannosta, joka on syvällä meissä kaikissa.

Teimme sokkomatkan Aholansaareen 29.5.2024. Meitä oli yli sata, joten matka taittui kahdella bussilla ja vesimatka laivoilla kahdessa erässä. Paikan esittely ja ruokailu sujui mukavasti kahdessa ryhmässä eriaikaisesti, johtaja Simo Juntusen opastuksella. Juntunen kertoi aluksi tarinaa paikan historiasta ja näytti samalla virtuaalikuvaa alueesta ja niistä toiminnoista, mitä siellä on ollut ja mitä nykyisin.

Oli mielenkiintoista kuulla Aholansaaren toiminnasta nykypäivänä, sekä siitä mitä se oli 1800-luvun alkupuolella, jolloin siellä eleli Suomen körttiläisen herännäisyyden johtaja, saarnaaja Paavo Ruotsalainen. Hän oli syntynyt Lapinlahdella 1777. Paavo oli kirjoitustaidoton, mutta oppi lukemaan 6-vuotiaana ja oli älyllisesti lahjakas, mutta murrosikisenä hän koki identiteettikriisiä ja hänen henkinen ahdistuksensa oli ottanut uskonnollisen muodon ja ihmisten mielestä hänet leimattiin kylähulluksi ja nimiteltiin pilkkanimellä "Löyhkä". 1796 hän ajautui Kansanherätyksen piiriin tavattuaan saarnaaja/seppä Jaakko Hagmannin, jolloin hän sai perustan hengelliselle elämälleen ja alkoi tehdä saarnamatkoja ympäri Suomea -suuren osan niistä kävellen ja tapasi paljon muita herätysliikkeen pastoreita. Sittemmin hänestä tuli herrännäisyyden johtohanmo 1800-luvun alkupuolella.

Joonas Kokkosen säveltämä ooppera "Viimeiset kiusaukset" kertoo Paavo Ruotsalaisen elämästä. Hän kuoli kotonaan Aholansaaressa 1852 ja hänet on haudattu Nilsiään. Paavonpirtti on Aholansaaren arvokkain rakennus ja museoviraston suojelema kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde ja se on otettu museokäyttöön 1930-luvulla. Alueella on myös pappila, lomakeskus ja myöhemmin rakennettu avokirkko, jossa pidetään mm. rippikoululaisren konfirmaatioita. Paitsi rippileirejä, Aholansaari toimii nykyisin myös kurssi- ja lomakeskuksena ja siellä voi järjestää erilaisia tilaisisuuksia tai muuten vain viettää aikaa luonnon keskellä erilaisten harratustenn parissa.

Perinteisiä äitienpäiväjuhlia vietettiin 8.5.2024 Alava-talolla, jonne oli kokoontunut n.120 henkilöä. Ohjelmassa oli täytekakkukahvitus ja äideille jaettiin ruusut ja taustamiusiikista vastasi Timo Sylvänne. Avaussanat lausui yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mikkonen ja myös pappi piti puheen, minkä jälkeen päästiin katsomaan ja kuuntelemaan yhdistyksen omien kykyjen esittämää ohjelmaa. Kuoro esitti laulut: Kun kävelin kesäillalla, Ilta Saimaalla, Äidille ja Tuuli hiljaa henkäilee. Kuoroa johti Venla Lyytikäinen. Myös kuoron naiset ja erikseen miehet esitti oman ohjelmistonsa Timo Sylvänteen johdolla. Runoja lausui Elina Nisula ja Irma Pursianen pakinoi. Myös Pertti Kuivalaisella ja Seppo Kurosella oli oma esitys ja äitienpäivälauluun pääsi kaikki osalliseksi, joka laulettiin Äidin syntymäpäivä-sävelellä, mutta Reima Hartikaisen tekemillä uusilla sanoilla, myöskin Timo Sylvänteen johdolla. Kuultiin siellä myös Suvivirsi, mutta savolaisella sanoituksella.

Hieman utuisassa talvisäässä lähdimme aamuvarhain liikkeelle, mutta ei se lannistanut iloista joukkoamme. Kaikki oli ajallaan omilla pysäkeillään ja päästiin mallikkaasti lähtemään aikataulun mukaisesti Jaana Neuvosen toivottaessa meidät tervetulleiksi tälle Kevätmatkalle ja hän myös toimi matkan johtajana.

Ensimmäiset aamukahvit hörpättiin Juvan ABC:llä ja lounaalla kävimme upeassa Kymeen Kartanossa Heinolassa. Matka jatkui ja Järvenpäästä nousi kyytiin oppaamme Arja Nieminen, joka kertoi ensin tarinaa Järvenpäästä ja matkan jatkuessa kohti Tuusulaa, pitkin Tuusulan rantatietä, hän kertoi mionista kulttuurihistoriaan vaikuttaneista henkilöistä. Siellä olivat asuneet mm.Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J.H Erkko ja Jean Sibelius ja monet muut taiteilijat. Tien varrelta saatoimme nähdä heidän hienoja asumuksia ja kauniita huviloita. Paljon siellä on ollut myös vierailevia taiteilijoita, kuten usein nähty Eino Leino, joka asui pitkään Rantatien täyshoitolassa. Piipahdimme taidemaalari Pekka Halosen v.1902 valmistuneessa ateljeekodissa, joka toimii taidemuseona. Oppaana oli Timo Repo. Siellä voi tutustua häneen upeaan taiteeseen ja elämäntyöhön.. Kävimme myös Tuusulan hautausmaalla Aleksis Kiven ja lentomestari Eino Juutilaisen haudoilla. Myös Pekka Halonen on haudattu samalle hautausmaalle.

Yksi käyntikohteistamme oli myös Lottamuseo, missä oli esillä lottien käyttämiä vaatemalleja ja muita heidän käytössä olleita työvälineitä ja tavaroita. Screeniltä voitiin myös lukea heinän sodan aikaisista tehtävistään rintamalla. Sieltä matka jatkui Helsinkiin Sokos Hotelli Presidenttiin. Oppaina täälläkin Arja Nieminen ja Timo Repo.

Maanantaiaamuna lähdimme hotellista kävellen (n.250m) eduskuntatalolle. Turvatarkastus meni muitta mutkitta ja meidät jaettiin kahteen ryhmään ja etenimme kerros kerrokselta oppaittemme johdolla. Oppaat kertoivat asiallisen rennosti eri osastojen ja huoneiden tarinaa ja tietenkin sen historiaa. Toisessa kerroksessa oli upea valtionsali, jossa saimme nähdä mm.kaikkien presidenttiemme patsaat. Rakennuksen on suunnitellut J.S.Sire´n ja se on vihitty käyttöön 1931 ja siihen on tehty peruskorjaus v.2017. Rasennuksen ulkomateriaali on graniittia ja sisätiloissa käytettu mosaiikkia ja marmoria. Eduskuntatalo koostuu useista rakennuksista ja yksi erillinen rakennus on pikkuparlamentti, jossa on mm. työtilat kansanedustajille. Kävimme istahtamassa myös varsinaisessa istuntosalissa. Ei ollut istuntopäivä, joten saimme olla lehtereillä ihan keskenämme oppaan kanssa. Kierrosten jälkeen meidät otti vastaan kansanedustaja Eveliina Heinäluoma pitäen meille ensin pienen alustuksen ja vuorovaikutteisesti kyseli myös meidän kuulumisia makunnasta. Lupasi viedä niitä asioita eteenpäin, mitä meillä oli sydämellä. Sivuttiin myös näitä kaupungin vuokra-asioita ja yleensäkin meidän senioreiden hyvinvointia.

Eduskunnasta matka jatkui Oodiin, jossa myös oli opastettu kierros. Oodi ei ole pelkästään kirjasto, vaan siellä voi Helsinkiläiset ja turistitkin viettää aikaa monenlaisten harrastusten ja työn parissa. Sieltä löytyy verstaat, työpisteet, studiot, pelipalvelut, lasten- ja perheiden palvelut, Helsinki-info ym. ajanviettoa. Myös monenlaiset ravintolapalvelut löytyy talosta. Samat oppaat täällälin mukana ja myös kaikilla kaupungin kierroksilla.

Me ei kuitenkaan syöty Oodissa, vaan suuntasimme lounaalle opiskelijaravintola Perhoon. Kun olimme saaneet itsemme ravittua maukkaasta Lasangesta, suuntasimme mahtavaan Kallion kirkkoon. Opas kertoi, että sen on suunnitellut Lars Sonck ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä. Rakennusmateriaalina on käytetty harmaata graniittia ja se on avattu yleisölle 1912. Sisätiloiltaan se muistuttaa Jerusalemin temppeliä. Kirkko on koristeltu jugentyylisin seinämaalauksin ja maalauksissa on paljon ruusuja. Akustisista ominaisuuksistaan johtuen kirkko on yksi maamme merkittävimmistä konserttikirkoista. Kirkossa on myös uurnaholvi.

Ennen kotiin lähtöä meillä oli vielä tilaisuus tutustua uudistettuun Hakaniemen kauppahalliin. Hallin on suunnitellut Einar Flinckenberg ja avajaiset pidettiin 1914. Täydellinen peruskorjaus tehtiin vuosina 2018-2023. Halli tarjoaa laadukkaita elintarvikkeita sekä kodin käyttö- ja lahjatavaroita kahdessa kerroksessa. Siellä voi myös pysähtyä kahvikupposen tai lounaan ääreen kuuntelemaan ja katselemaan paikallista puheensorinaa.

Perinteisiä talventaittajaisia vietettiin lauantaina 17.2.2024 Käskynkässä ja monipuolisesta ohjelmasta vastasivat oman yhdistyksen taiteelliset lahjakkuudet ja tilaisuuden juontajana toimi Marja-Leena Miettinen. Aloitimme yhteislaululla ja lauluteema jatkui trioesityksenä, jossa lauloivat Osmo Juvonen, Pertti Kuivalainen ja Seppo Kuronen. Laulujen jälkeen Olavi Saarelainen kertoi vanhanajan mukavia tarinoita hauskalla omalla lupsakalla tyylillään. Sen jälkeen oli jälleen lauluesitys, jossa esiintyivät Seija Planman, Anneli Linnanranta, Marja-Leena Miettinen, Seppo Kuronen ja Pertti Kuivalainen. Sitten ruokailtiin......, jonka jälkeen noustiin Meksikon pikajunaan, missä ei ryppyilty, kun tummanpuhuvat rosvot hyökkäsivät pyssyineen junaan ja uhkasivat kunniakkaita matkustajia ja yksi heistä käytti naisellista vetovoimaansa taltuttaakseen rosvot ja lopulta onnistuikin siinä. Kuvaelmassa olivat mukana: Kaija Leskinen, Terttu Kähkönen, Irma Pursiainen, Helga Väisänen, Sirkka Kuivalainen, Pertti Kuivalainen, Esko Hanttu ja Reijo Hätinen.

Olihan siellä myös hernekeittobingo, myyjäiset, arpajaiset ja lopuksi karaoketanssit, jossa Seppo Laatikainen hoiteli ansiokkaasti karaokeisännän tehtävät.

Vietimme yhdistyksen pikkujoulut Käskynkässä lauantaina 16.12.2023, jonne oli kokoontunut ennätysyleisö, kun paikalla oli lähes 150 jäsentämme. Sali oli tosiaan täynnä ja tunnelma katossa, kun meidän ohjelmatiimi oli loihtinut monipuolisen ja ennen näkemättömän ohjelmiston. Tilaisuuden juontajana toimi Marja-Leena Miettinen. Aloitimme yhteislaululla, jonka jälkeen meidän korkeatasoinen yhteiskuoro, Laura Ojalan johdolla esitti kauniita joululauluja tuoden saliin jouluista tunnelmaa. Myös Marja-Leena Miettinen ja Merja Mala esittivät duettona yhden kauniin joululaulun. Kuulimme myös runonäytelmän Raija Jääskeläisen ja Seppo Kurosen esittämänä, joka oli Jukka Raitasen laulusta Vangin Toive. Seuraava esitys toikin vähän toisenlaista joulutunnelmaa, kun lavalle oli rahdattu rekvisiitaksi "sika", josta oli tehty eräälainen joulunäytelmä, mikä perustui Juice leskisen lauluun: Sika. Olihan se todella hauska esitys, joten näyttelijäainesta löytyy meidänkin porukasta! Näytelmässä esiintyivät: Kaija Leskinen, Helga Väisänen, Risto Merasto, Irma Pursiainen, Tarmo Pursiainen, Raija Jääskeläinen ja Reijo Hätinen. Pääsimme tämän esityksen jälkeen kaikki maistelemaan sikaa ja muitakin jouluisia talon herkkuja. Kun oli syöty herkut ja juotu kahvit, meille esiintyi vielä Tiernapojat eli Tähtipojat. Se on vanha kristillinen jouluperinne, laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät ovelta ovelle esittämässä. Kuvaelma kertoo Itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo, sekä kuningas Herodeksesta. Esityksestä vastasivat: Risto Toivanen, Kari Laulainen, Seppo Laatikainen ja Seppo Kuronen.

Pukki oli tällä kertaa kiireinen, eikä ehtinyt tulla Käskynkkään asti meitä moikkaamaan, mutta oli kuitenkin jättänyt lahjoja jaettavaksi meille kaikille. Lopuksi oli mahdollisuus vielä laulaa karaokea, jos halusi.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Matka tehtiin Silja Symphonylla 28.11. - 30.11.2023. Tunnelma oli katossa, kun yli 1200 eläkeläistä eripuololta Suomea pakkautui samaan laivaan, vaikka oli sinne eksynyt muutama muukin matkailija. Sekä meno- että tulomatkalla esiintyi Ilmari Saarelainen teemalla "PARASTA ENNEN", jonka tarinat eivät jättäneet kylmäksi ketään. Myös tapahtumatori tarjosi tietoiskuja ja EKL:n yhteistyökumppanit esittäytyivät. Mikä parasta, laivalla valittiin EKL:n uudet karaokemestarit. Ensimmäisenä päivänä oli alkukarsinnat, johon osallistui 37 kilpailijaa ja niistä osa pääsi jatkoon. Seuraavana päivänä oli toinen karsinta ja loppukilpailuun valittiin 6 naista ja 6 miestä. Kuopion Eläkkeensaajia edusti Marja-Leena Miettinen, joka pokkasi HOPEAA ja toinen Kuopion edustaja oli KVES:sta Pirkko-Helena Bragge, joka sijoittui kolmanneksi. Voimme olla ylpeitä näistä Pohjois-Savon mestareista, kun he monen karsinnan kautta lauloivat itsensä palkintosijoille. Myös Pieksämäen edustaja sijoittui kilpailussa neljänneksi.

Karaokea oli tarjolla myös meille tavallisille laulajille ja yökerhossa tanssia ja showesityksiä pitkin iltaa, eli jokaiselle jotakin.

Lähdimme 20.11 klo 7.30 ajelemaan kohti Alavuden kaupunkia (ent.Töysän kunta), jossa Tuuri siaitsee. Matkalla pysähdyimme Hirvaskaan ABC:llä hörppäämässä vähän kofeiinia, jotta viimeisetkin unirippeet häviäisi. Tuuriin saavuimme ajallaan, jossa meitä oli vastassa kaupan myymäläpäällikko , joka tuli meidän bussiin kertomaan kaupan historiasta. Saimme kuulla, että Vesa Keskinen on jo viidennessä polvessa yrittäjänä tuossa kaupassa. Alkujaan hänen piti kirjoitusten jälkeen lähteä opiskelemaan Helsinkiin kauppakorkeaan, mutta pääsykokeissa jäi pisteen päähän, eikä enää uudelleen yrittänyt. Niimpä hänen uransa urkeni tässä isiensä kaupassa, jossa hän oli alkuun sisäänostajana, toimialanaan lasten vaipat ja kosmetiikka. Vesa uskoi huomiseen ja hänellä oli suonissa kauppiaan verta, joten hän tahtoi luoda kyläkaupasta miljoonaluokan bisneksen. Nykyään Tuurissa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia kaikenikäisille, kuten esim.Miljoona Rock, suomen suurin tivoli-tapahtuma ja erilaisia kilpailuja. Alueella on myös suosittu karaavaani-alue, jossa yöpyminen on edullista (20 €/yö). Tuurin kaupanhan tunnistaa kullanvärisestä hevosenkengän muotoisesta OnnenKenkä-monumentista, joka on alaspäin ja tuottaa näin ollen onnea kävijöille.

Olimme 17.11.2023 juhlimassa meidän yhdistyksen henkilöitä, jota ovat täyttäneet tai täyttävät tänä vuonna tasavuosia. Ikäjakauma tällä kertaa oli 65 - 90 v. Tilaisuuden avasi meidän puheenjohtaja Juhani Mikkonen ja puhujana oli myös pastori Pauliina Huhtala. Musiikista vastasi Pertti Kuivalainen (haitari ja laulu), Eija Partanen ja Salli Mikkonen (laulu), sekä Seppo Kuronen (lausunta).

Tarjolla oli kahvia/teetä, vähän suolaista ja kaiken kruunasi maukas täytekakku.

Lopuksi jokainen syntymäpäiväsankari sai tulipunaisen ruusun lämpimin halauksin.

Joukko eläkkeensaajia oli lomailemassa Huhmarissa 26.9 - 1.10.2022 teemalla "Yhdessä enemmän"

Viikko vierähti mukavavasti hyvässä seurassa, monipuolisen ohjelman parissa huumorilla höystettynä. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului käynti Huhmarisvaaralla, josta on aivan mahtavat näköalat koti itää ja paluumatkalla saatiin nauttia aitoa nuotiokahvia. Jokaiselle päivälle oli kehitelty erilaista ohjelmaa: oli musiikkivisailua, olympiakisat, jumppaa, venyttelyä, pelejä/leikkejä ja vieläpä kokkisota, jossa jokainen sai taituroida omannäköisen karjalanpiirakan. Paras piirakka palkittiin. Huhmarin ruoka oli todella maukasta ja sitä oli riittävästi.

Talon puolesta iltaohjelmaa oli ainoastaan yhtenä iltana, kun saimme laulaa karaokea sydämemme kyllyydestä ja osa myös tanssahteli musiikin tahdissa. Onneksi mukana oli meidän oma haitarimies, Pertti, joka säesti meidän yhteislaulua kolmena iltana. Hauskaa oli!

Laskiaisreissu Kivennavalle 1.3.2022

Teimme laskiaisreissun Matkailukartano Kivennavalle Juankoskelle, jossa on hiljattain tehty sukupolvenvaihdos ja vetovastuu siirretty Henrik-pojalle ja hänen puolisolleen Vilma Kuosmaselle. Kartanoa hallitsivat ja veivät eteenpäin entiset omistajat Kaija ja Martti Kähkönen 33 vuoden ajan. Suvun juuret ovat Karjalan kannakselta, jonka kylävaakunat ovat siitä muistona. Kivennapa on myös entinen Suomen kunta Karjalankannaksella, joka on luovutettu Neuvostoliitolle 1948 ja sen nykyinen nimi on Pervomaiskoje.

Tilaisuuden alussa Martti Kähkönen puhui kattavasi, vitseillä höystäen sukunsa tarinaa ja siitä kuinka kovalla työllä on päästy matkailutoiminnan alkuun. Puheen jälkeen saimme nauttia karjalanpaistia kaikkine lisukkeineen, unohtamatta vanhaan leipäjuureen tehtyä ruisleipää. Palan painikkeeksi joimme laskiaispullakahvit ja nautimme korkeatasoisesta haitarimusiikista.

Tulomatkalla kävimme vielä Muuruvedellä Topin Maatilamyymälässä, jossa itse Topi oli oppaana.

Ruskareissu Iso-Syötteelle 26.9 - 29.9.21

Matka oli kaikin puolin onnistunut ja monta erilaista paikka tuli nähtyä. Sää suosi ja ruska oli kauneimmillaan. Majoitus oli mitä mainioin Tunturi-Hotellissa ja ruoka siellä erittäin hyvää. Matkalla nähtiin myös monessa paikassa porolaumoja kulkemassa keskellä tietä, eivätkä tahtoneet mielellään väistää Petteri-bussia. Ensimmäisenä päivänä teimme retken Hanhilammen kodalle, jossa poroisäntä kertoi seikkaperäisesti porojen elämästä ja työstään porojen kanssa. Mukana oli myös Hilkka-emäntä ja Mauri-poro. Teimme myös pienen patikointiretken läheiseen maastoon. Kodalla saimme grillata makkarat ja tietenkin kaiken päätteeksi joimme pullantuoksuiset nokipannukavit. Osa poruksata teki vielä pienen patikointiretken läheiseen maastoon.

Tiistaina kävimme Posiolla, Pentik-mäellä, jossa saimme tutustua Pentikin laajaan taiteeseen ja tuotantoon viiden vuosikymmenen ajalta. Talossa oli myös tehtaanmyymälä, josta innolla teimme ostoksia. Tiistaina meillä oli myös omaehtoista ohjelmaa hotellin kabinetissa.

Keskiviikko oli kotiinlähtöpäivä, mutta ei suinkaan suoraan kotiin, vaan ajelimme Taivakosken kautta, jossa ensin kävimme ihailemassa ja ihmettelemässä Suomen vanhinta kauppaa, joka kantaa niemeä Jalavan Kauppa. Sen historia ulottuu 1800-luvulle ja sen juuret ulottuu Itä-Karjalaan Pistojärvelle, josta kaupanteko on alkujaan alkanut. Nyt kauppaa tehdään viidennessä sukupolvessa. Kauppa täyttää tänä vuonna 138 vuotta, jota Mikko ja Laura Jalava perinteitä kunnioittaen vievät eteenpäin, vaikka tuotevalikoimiin on etsitty uudenlaisia tavaroita ja myös omaa tuotantoa on avattu. Nykyaikaan kuuluu myös lisääntyvässä määrin verkkokauppa.

Jalavalta menimme ensin ruokailemaan Kosken Toppariin, josta suunnistimme suoraan Kalle Päätalon lapsuudenkotiin. Siellä meitä oli vastassa opas, joka kertoi kattavan tarinan Kalle Päätalon lapsuudesta ja Kallioniemestä, johon tämä talo on Mäkelästä siirretty vuonna 1922. Kallioniemi on kunnostettu perinteitä kunnioittaen muistuttamaan mahdollisimman tarkasti menneitä aikoja.

Tullessa pysähdyimme vielä hetkeksi ihailemaan Hiljaista kansaa Suomussalmella.